Eroja naisten ja miesten kielenkäytössä verkkokeskusteluissa

Patric J. Fahyn artikkelissa Use of Linguistic Qualifiers and Intensifers in a Computer Conference käsiteltiin nimensä mukaisesti naisten ja miesten eroja verkossa käytetyn kielen suhteen. Tutkimus oli mielenkiintoinen, ja linjaili hyvinkin oletuksiani.

Ensinnäkin tutkimus lähti siitä, että verkossa keskustelu ei ole varsinaista keskustelua siinä mielessä kuin kasvokkaiskeskustelu muttei myöskään varsinaista kirjoitettua kieltä. Verkkokeskustelu saikin muodokseen "talking in writing", sillä se ei ole tutkijan mielestä yhtä formaalia kuin kirjoitettu kieli.

Tutkimus lähti etsimään arvottavia sanoja sekä intensiivisyyssanoja. Arvottavia olivat tutkimuksessa: but, if, may, I think, often, propably, though. Intensiivisyyssanoja puolestaan: very, only, every, never, always. Tutkimus tehtiin konferenssiryhmälle, jossa suurin osa osanottajista oli 42-vuotiaita ja valmistuneita jatko-opiskelijoita. He tiesivät tutkimuksesta, ja saivat poistaa viestejään sekä modifoida viestejään, mutta tätä mahdollisuutta ei kukaan käyttänyt hyväkseen.

Tulokset: naiset käyttivät enemmän näitä arvottavia sanoja, vaikkakin sekä miehet että naiset käyttivät ylipäätään enemmän arvottavia sanoja kuin intensiivisyyssanoja. Naiset käyttivät kuitenkin yli kaksinkertaisesti näitä arvottavia sanoja. Miehet käyttivät puolestaan enemmän intensiivisyyssanoja ja varsinkin kahta yleisintä very ja only. I think -ilmausta käyttivät lähinnä naiset.

Miesten keskustelu oli muutoinkin lähinnä argumentti-pohjaista, kun naiset taas pyrkivät herättämään keskustelua ja kartoittamaan mielipiteitä. Miehet törmäsivät lisäksi useammin ristiriitoihin sanoessaan suoraan asioita. Ristiriitoja ei kuitenkaan mitenkään pehmitelty.

Tutkimus oli mielestäni hyvin perinpohjainen sinänsä, että siinä oli kartoitettu runsaasti jo aiemmin aiheesta tehtyjä tutkimuksia sekä niiden tuloksia. Niiden pohjalta tutkija perustelikin omat oletuksensa. Tämä oli ehkäpä mielenkiintoisin lukemani tutkimus aiheesta, vaikka epäilenkin EBSCO:sta löytyvän version olevan lyhennetty alkuperäisestä tutkimuraportista...

Perinteiset sukupuoliroolit haastettuna internetissä?

Tässä esittelen toisen englanninkielisen tutkimuksen, johon olen perehtynyt.

Tutkimus, johon perehdyin, on nimeltään Traditional Single Female Seeking Traditional Single Male?: Construction of Gender Roles through the Online Dating Site Match.com. Tutkija on Stephania Blake ja tutkimus on esitelty vuotuisessa kansainvälisen viestintäyhdistyksen (communication association) tapaamisessa New Yorkissa vuonna 2006.

Tutkimuksen tarkoitus on tarkastella sukupuoliroolien rakentumista heteroseksuaalisissa suhteissa tutkimalla sukupuolien välistä kommunikaatiota internetissä Match.com sivustolla, joka oli ainakin vuonna 2004 maailman johtava online dating -sivusto. Tarkistin netistä, että tämä sivusto on saatavilla myös suomenkielisenä http://fi.match.com/Index.aspx?pg=home&tcid=1079.

Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten miehet ja naiset rakentavat profiilinsa ja haluttujen kumppanien määritelmät tuolla sivustolla. Tutkimus on yritys ymmärtää internetin potentiaalia paikkana, jossa olisi mahdollisuus kamppailla pois perinteisistä sukupuolirooleista. Sisällön analyysin menetelmällä tutkittiin 80 satunnaisesti valittuja 25–34 -vuotiaiden profiileja.

Vuorovaikutus toisten käyttäjien kanssa on internetin suosituimpia käyttötarkoituksia. Tässäkin puhutaan siitä (kuten myös aikaisemmassa tarkastelemassani tutkimuksessa), että fyysisen vartalon voi jättää astuessaan sisään cyberavaruuteen. Tästä käytetään sanaa disembodiment.


TULOKSET

Tulokset tukevat perinteisten sukupuoliroolien toteutumista internetissä, mutta ne myös osoittavat, että jossain määrin perinteiset roolit ovat haastettuna. Tulee ottaa huomioon, että tämän otoksen profiilien omaavat olivat hyvin koulutettuja ja melko varakkaita.

Naiset toivoivat pidempää ja vanhempaa miestä kun taas miehet olivat valmiita tapailemaan sekä nuorempia että vanhempia naisia. Useammat naiset arvottivat perheen ja ystävät tärkeämmäksi kuin miehet. Miehet keskittyivät naisia enemmän harrastuksiin ja mielenkiinnon kohteisiin ja tähdensivät, että he etsivät naisessa fyysistä kauneutta. Kuitenkin vain 25 % miehistä sanoi etsivänsä viehättävää kumppania, tutkija näkee, että tämä voi poiketa perinteisistä sukupuolinormeista. Ylipäätään naiset olivat valikoivampia kuin miehet. Miehet naisia useammin ilmoittivat halunsa hankkia lapsia, mutta tämä voi olla yhteydessä siihen, että profiilien naiset olivat kunnianhimoisia ja korkeasti koulutettuja. Mutta tämä voi olla myös haastamassa perinteisiä sukupuolirooleja. Perinteisiä arvoja tukee kuitenkin se, että naiset etsivät pidempää ja vanhempaa miestä sekä keskittyivät perheen ja ystävien tärkeyteen. 7.5% miehistä vaati tiettyä tulotasoa kun taas naisista 40% toivoi tiettyä tulotasoa seuralaiselta.


TARKASTELUA

Positiivista oli, että tutkimuksessa selvitettiin tarkasti, miten otos oli valittu. Myös tulokset eriteltiin tarkasti taulukkoja hyväksikäyttäen. Tutkimuksen tuloksia on kuitenkin vaikea yleistää, sillä melkein kaikki tutkittavat olivat samasta yhteiskuntaluokasta. Yleisin tyyppi oli valkoinen, koulutettu ja hieman yli keskituloinen mies. Kaiken kaikkiaan kuitenkin mielenkiintoinen tutkimus, tätä olisi varmasti hyvä hyödyntää omassa tutkimuksessa ja paljon jatkotutkimusaiheita tämä tutkimus myös poikii. Tämä tutkimus liittyy aiheeseemme, mielestäni tällaisen deittailusivuston voi ajatella olevan tietynlainen keskustelupalsta. Ja ylipäätään tämä liittyy siihen, millaisia sukupuolirooleja netissä esiintyy.

Oletteko itse olleet tekemisissä/selailleet näitä palstoja? Onko perinteiset sukupuoliroolit nähtävissä näillä palstoilla?

Yksi tärkeä näkökohta liittyen internetiin ja sukupuoleen on keskustelupalstoilla liikkuvat hyväksikäyttäjät. Nämä saattavat usein esiintyä nuorempina ja vaihtaa sukupuolta. Microsoftin sivuilla oli asiaa hyväksikäyttäjistä. Siellä myös kehotettiin nuoria/lapsia valitsemaan sellaisen käyttäjänimen, joka ei viittaa kumpaankaan sukupuoleen. Internetissä on siis mahdoton tietää, kumpaa sukupuolta käyttäjä edustaa.

http://www.microsoft.com/finland/athome/security/children/kidpred.mspx

Tässä kuuluisa Peter Steinerin kuva internetissä kukaan ei tiedä, että olet koira.

Tämä kuva sopii hyvin ajatukseen, että internetissä on helppo vaihtaa sukupuolta kenenkään sitä tietämättä.

Tyttöjen käyttämä kieli verkkokeskusteluissa

Valitsemani tutkimuksen nimi on ”Online or Off, We´re Always Girls:” Gendered Behavior on an Online Bulletin and Message Board Targeted at Girls. Artikkelin on kirjoittanut Helena Sarkio. Tutkittavana ovat tytöille suunnatut keskustelupalstat internetissä ja se, käyttäytyvätkö tytöt sukupuolelleen ominaisella tavalla näillä keskustelupalstoilla. Eli käyttävätkö tytöt sellaista kieltä, joita tutkimusten mukaan naiset internetissä käyttävät.

Tutkimuksen taustalla on Turklen ajatus, että ihmisellä on mahdollisuus omaksua useita identiteettejä ollessaan internetissä. Tästä Turkle käyttää sanaa disembodiment. Sanalla viitataan myös naisten vapautumiseen, koska naiset voivat jättää fyysisen olemuksensa ja vaihtaa sukupuolta ollessaan internetissä. Osa tutkimuksen tarkoituksesta on testata, jättävätkö tytöt sukupuolen asettamat roolit kun keskustelevat internetissä.

Taustalla tutkimuksessa käytetään myös Susan Herringin tekemää tutkimusta, jossa selvitetään miesten ja naisten eroja internetin keskustelupalstoilla. Tutkimuksen mukaan teinitytöt käyttäytyivät keskustelupalstoilla sukupuolelleen ominaisesti. Osallistujat käyttivät feminiinisiä käyttäjänimiä ja käyttivät tukevaa, rentoa ja kunnioittavaa kieltä. Tutkimuksessa esitellään yksityiskohtaisia keskusteluja, jotka tuovat hyvin esiin tyypilliset piirteet, joita tytöt käyttävät kommunikoidessaan keskenään.

Herringin tutkimuksen mukaan naisilla ja miehillä on erilainen tapa kommunikoida internetissä. Naiset käyttävät oikeuttavaa kieltä (kirjoitan nyt näin pitkästi, koska…), pahoitteluja (anteeksi, että en osaa auttaa tässä asiassa…), kysymyksiä, toista tukevia ilmauksia ja painotus on vuorovaikutuksessa ja henkilökohtaisessa lähestymistavassa. Tutkimusaineistossa tytöt käyttivät paljon kysymyksiä, joihin etsittiin tarkkaa vastausta. Henkilökohtaisesta lähestymistavasta kertoivat viestit, joissa käsiteltiin seksiä ja seksuaalisuutta. Useat kategoriat liittyivät myös ystäviin ja ystävyyteen. Herringin mukaan miehet taas käyttävät vastustavaa tyyliä kuten vahvoja väitteitä, itsensä ylentämistä, toisten vähättelyä, retorisia kysymyksiä ja sarkasmia. Tutkimus vahvisti Herringin tuloksia, teini-ikäiset tytöt käyttivät sellaista kieltä, joka sisälsi naisten kielenkäytölle tyypillisiä ominaisuuksia.

Tutkijoiden mukaan internet heijastaa sosiaalisia arvoja, vaikka internet antaisi mahdollisuuden muuttaa sukupuolelle ominaisia käyttäytymismalleja, tutkimuksen mukaan niin ei tapahtunut.

Onko teillä henkilökohtaisia kokemuksia tai mielipiteitä naisten ja miesten eroista internetin keskustelupalstoilla? Kuulostavatko tässä kuvatut erot tutuilta?

Sukupuoli opiskelijoiden online-keskusteluissa

Luin läpi Stephen J. Bostockin (Keele University, UK) ja Wu Lizhin (Tianjin Foreign Studies University, Kiina) kirjoittaman artikkelin Gender in student online discussions.

Artikkelin perustana oli kurssi, joka oli määrä suorittaa yliopiston ensimmäisenä vuonna. Suurin osa kurssin 363 opiskelijasta oli 18-19-vuotiaita, vain pieni osa yli 21-vuotiaita. Kurssin tavoitteena oli antaa ymmärrystä Internetin konseptista, työvälineistä ja -tavoista. Siinä opeteltiin hakemaan tietoa, käyttämään eri hakukoneita, tekemään verkkosivut, arvioimaan tiedon luotettavuutta ja keskustelemaan verkkokeskusteluryhmissä. Kurssilaiset saivat aluksi viikottaista teknistä neuvontaa. Kurssilla luotiin 18 keskusteluryhmää, jotka koostuivat noin 20 opiskelijasta ja lisäksi tutorista.

Sukupuoli on artikkelin mukaan "issue" tietotekniikalle. Tässä kohdin kirjoittajat viittaavat toisiin tutkimuksiin. Naiset työllistyvät vähemmän tietotekniikka-alalle, mutta he ovat puheliaampia ja yhteistyöhalukkaampia, joten kirjoittajat ajattelivat heidän olevan parempia verkossa keskustellessa. Ryhmien kokoonpano luotiin erilaisiksi, opiskelijoille sitä kertomatta: toiset ryhmät olivat kokonaan naisryhmiä, toiset miesryhmiä ja eräät vielä 50/50-sekoitettuja.

Viestit olivat lähinnä kognitiivisia viestejä kurssin luonteen vuoksi. Muita viestityylejä ovat osallistuvat, sosiaaliset, vuorovaikutteiset ja metakognitiiviset viestit. Tyypillinen viesti oli laadultaan keskinkertainen. Naisryhmillä oli merkittävästi enemmän viestejä kuin miesryhmillä, kun taas sekaryhmät sijoittuivat näiden kahden väliin. Mikä mielenkiintoisinta, ei tuo johtunut siitä, että tilastollisesti nais- ja miesryhmät sekoitettiin, vaan sekaryhmissä miehet keskustelivat prosentuaalisesti enemmän kuin täysin miesryhmässä, ja naiset puolestaan prosentuaalisesti vähemmän kuin täysin naisryhmässä.

Koska viestit olivat sisällöllisesti niin samanarvoisia, nousi tässä tutkimuksessa tärkeimmäksi mittavälineeksi viestien määrä.

Mitä mieltä olette, mikä sai sekaryhmissä naiset kirjoittamaan vähemmän ja miehet enemmän?