Moi Anni ja Niina!

Voin tänä iltana kirjoitella meidän blogille vielä tarkemmat kuvaukset. Onko blogin ulkoasu ok vai muokkaanko sitäkin?

artikkeli

Artikkeli: Gender Differences in E-mail Communication

Tekijä: Paolo Rossetti

Artikkelissaan Rossetti käsittelee sukupuolten välisiä kielen käytön eroja sähköpostiviestinnässä. Hänen mukaansa kieli, kulttuuri ja yhteiskunta vaikuttavat siihen, miten yksilö oppii kommunikoimaan lapsena, joka heijastuu myös aikuisiän kommunikoinnissa. Lapset ovat taipuvaisia leikkimään samaa sukupuolta olevien kanssa, mistä aiheutuu erilaisia tapoja keskinäiseen kommunikointiin. Rossettin mukaan aikuisiän keskustelutyyli opitaan jo lapsuuden leikeissä.

Rossettin mukaan suurin erityispiirre tyttöjen ja poikien kommunikoinnissa on se, että tytöt käyttävät yhteistyö-orientoitunutta kieltä, eli hoitavat ystävyyssuhteitaan ja pojat taas käyttävät kilpailu-orientoitunutta kieltä, eli varmentavat asemaansa ryhmässä.

Artikkelissaan Rossetti kertoo Herringin aikaisemmista tutkimuksista, joiden mukaan miesten ja naisten kommunikointi internetin keskustelupalstoilla eroaa suuresti toisistaan.

Rossetti kertoo artikkelissaan tehneensä epävirallisen tutkimuksen sukupuolten välisistä kielen käytön eroista satunnaisesti valituissa sähköpostikeskusteluryhmissä. Hän käsitteli tutkimustaan varten 100 sähköpostiviestiä, joista 46 oli miesten kirjoittamia ja 36 naisten. 18 viestiä hylättiin koska niiden kirjoittajien sukupuoli oli epäselvä. Rossettin analyysi pohjautui olettamukseen, että miehet ovat aggressiivisia ja naiset pitävät huolta ja tukevat toisiaan. Tutkimusten tulos vastasi olettamuksia.

Lopuksi Rossetti kertoo, että miehet ilmeisesti näkevät internetin keskustelupalstat tilaisuutena vaihtaa ja saada arvokasta tietoa ja kunnioitusta, kun taas naiset näkevät tämän teknologian mahdollisuutena hoivata olevia ihmissuhteitaan ja kehittää uusia suhteita.

Tyttöjen ja poikien väliset erot blogeissa

Otin tarkasteltavakseni tutkimuksen, joka käsittelee online-identiteettejä ja kielenkäyttöä teini-ikäisten (13-17 –vuotiaiden) keskuudessa. Tässä lyhennelmässä keskityn lähinnä sukupuolten välisiin eroihin, joka onkin tutkimuksen päätavoite. Kirjoittajat ovat David A. Huffaker ja Sandra L. Calvert. Tutkimus on tehty vuonna 2005. Tutkimusmenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa tutkitaan blogeja, joka siis eroaa hiukan tutkimistamme keskustelupalstoista, mutta blogista tekee keskustelupalstan tapaisen se, että sinne on mahdollista myös kommentoida. Lisäksi tutkimus sisältää vertailuja tyttöjen ja poikien käyttämästä kielestä, mistä onkin ollut täällä paljon tutkimuksia. Tässä tosin tulokset ovat hiukan erilaisia =) Tutkimusaineistona on 70 blogia.

Internetin anonyymisyys tarjoaa joustavuutta identiteetin ilmaisuun. Aikaisempien tutkimusten mukaan suuri osa blogien kirjoittajista on teini-ikäisiä, mutta sukupuolijakauma on melko tasainen.

Tutkimuksessa käytiin läpi myös aikaisempia tutkimuksia, joissa oli melko samanlaisia huomioita sukupuolten välisistä eroista, kuin näissä blogissamme käsittelemissämme tutkimuksissa. Muun muassa Herringin tutkimuksiin viitattiin myös tässä tutkimuksessa. Herring tuntuukin olevan tärkeä nimi tätä aihetta tutkittaessa.

Tutkimustulokset

Teinit paljastivat itsestään huomattavan paljon henkilökohtaista informaatiota. Tutkimuksessa hypoteesit eivät pitäneet paikkansa, ja tulokset ovat osittain vastakkaisia aikaisemmin täällä blogissa esitettyjen tutkimusten kanssa sekä myös tutkimuksessa viitattujen tutkimusten kanssa.

Tytöt ja pojat paljastivat henkilökohtaisia tietoja itsestään lähes yhtä paljon. Yllättävää oli, että myöskään hymiöiden käytön suhteen ei ollut suuria eroja sukupuolten välillä. Miehet käyttivät hymiöitä hiukan naisia enemmän. Myös suhteistaan tytöt ja pojat kertoivat yhtäläisen paljon. 83% homoseksuaalisuutensa paljastajista oli poikia. Tämä saattaa kertoa siitä, että blogi on turvallinen ympäristö olla rehellinen seksuaalisesta suuntautumisestaan.

Tyttöjen ja poikien kielenkäyttöön liittyen hypoteesit pitivät paikkansa vain osittain. Herringin tuloksia tukivat se, että pojat käyttivät aktiivisempaa, joustamattomampaa ja päättäväisempää kieltä, mutta tytöt eivät käyttäneet passiivisempaa, yhteistyöhaluisempaa tai tarkkaavaisempaa kieltä. Kirjoittajat ehdottavat, että internetissä käytettävä kieli ja sosiaalinen kanssakäyminen on muuttumassa, tai että tytöillä, jotka kirjoittavat blogeihin, on erilaiset sukupuoliroolit mitä aiemmin. Voi myös olla, että tytöt, jotka kirjoittavat blogeihin, ovat vähemmän perinteisiä kuin yleensä.

Kiinnostavaa oli siis, että tyttöjen ja poikien blogit olivat enemmän samanlaisia kuin erilaisia.

Tutkimus oli mielestäni selkeä, mielenkiintoinen ja voisinpa sitä lähteenäkin käyttää. Mielestäni tutkimuksessa olisi voitu kuitenkin ottaa huomioon se, että blogit voivat olla erilaisia kuin esimerkiksi internetin keskustelupalstat, joihin useissa aikaisemmissa tutkimuksissa oli perehdytty. Voihan olla, että blogi ympäristönä antaa perustan erilaiselle kielenkäytölle. Mitä mieltä muut ovat? Mitä eroa blogilla ja esimerkiksi keskustelupalstalla on?


Niin ja tämä tutkimus löytyy osoitteesta: http://jcmc.indiana.edu/vol10/issue2/huffaker.html

tutkimus

Gender and the Use of Exclamation Points in Computer-Mediated Communication: An Analysis of Exclamation Posted to Two Electronic Discussion Lists

Carol Waseleski

Tutkimuksessaan Waseleski tutkii sukupuolten huutomerkkien käyttöä tietokonevälitteisessä viestinnässä. Tutkimuskohteena hänellä on kaksi kirjallisuuden ja informaatiotieteen ammatillista apua tarjoavaa keskustelupalstaa internetissä. Palstojen nimet ovat dig_ref ja JESSE sekä enemmistö niiden käyttäjistä on tutkimuksen mukaan naisia. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu huutomerkin käytön olevan ”kiihottuvuuden” tunnusmerkki, joka vihjaa epävakaisuudesta ja tunteellisuudesta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu naisten käyttävän huutomerkkiä teksteissään enemmän kuin miesten.

Menetelmä

Waseleski käyttää tutkimusmenetelmänä Rafaelin ja kollegoiden kehittämää kansainvälistä analyysiä tietokonevälitteiseen viestintään nimeltä ProjectH. Tutkimukseen kerätyt huutomerkkilauseet eriteltiin ProjectH menetelmän mukaisiin koodiluokkiin, joita on käytetty myös muissa sukupuolirooleja koskevissa tutkimuksissa. Nämä luokat ovat esimerkiksi: mielipide (opinion), fakta, pahoittelu (apology), toiminta (action), yhtyminen jonkun väittämään (coalit) ja status.

Tutkimukseensa Waseleski keräsi ja tarkasteli 607 viestiä dig_ref palstalta ja 1077 viestiä JESSE palstalta. Näistä viesteistä hän otti lopulliseen tarkasteluun kummastakin palstasta 100 viestiä, jotka sisälsivät yhden tai enemmän huutomerkkejä.

Tulokset

Tutkimustuloksen mukaan reilusti eniten huutomerkkejä käytettiin faktaa sisältävissä viesteissä, toiseksi eniten huutomerkkejä käytettiin viesteissä, joissa kiiteltiin ja kolmanneksi eniten viesteissä, jotka ilmaisivat ystävällisyyttä tai auttavaisuutta toisia keskustelijoita kohtaan. Kun kaikki koodit yhdistettiin kolmeen kategoriaan, tuloksena voitiin todeta, että 34 prosenttia viesteistä, jotka sisälsivät huutomerkin, olivat ystävällismielisiä. Lisäksi 29.5 prosenttia viesteistä sisälsivät faktoja ja vain 9.5 prosenttia huutomerkillisistä viesteistä olivat luonteeltaan ”tunteellisia” ja ”kiihdyttäviä”.

Tutkimustulos osoitti, että 73 prosenttia kaikista huutomerkeistä oli naisten kirjoittamia ja 27 prosenttia miesten. Samoin 70 prosenttia kaikista ystävällismielisistä viesteistä jotka sisälsivät huutomerkin, oli naisten kirjoittamia ja 30 prosenttia miesten. Viestejä, joissa faktojen perään oli lisätty huutomerkki, oli 80 prosenttia naisten kirjoittamia ja vain 19 prosenttia miesten.

Tutkimustulos ei tue aikaisempia tutkimuksia siinä, että huutomerkin käyttö merkitsisi ”kiihottuvuutta”. Tulos osoittaa pikemminkin sen, että naiset käyttävät huutomerkkiä ystävällisyyden merkkinä.

tutkimusta..

Tässä toinen englanninkielinen tutkimus, jota tarkastelin.

Gender and Turn Allocation in a Thai Chat Room

Siriporn Panyametheekul, Susan C. Herring.

Journal of Computer-Mediated Communication: Volume 9, Number 1: November 2003

Tutkimuksessaan Panyametheekul ja Herring tarkastelevat sukupuolten suhdetta puheenvuoron vaihtoa koskevassa tapahtumassa suositussa thaimaalaisessa chat keskustelupalstassa internetissä. He analysoivat puheenvuoron ottamista ja siihen vastaamista sekä flirttailua chatissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin thaimaalaiselta chat palstalta nimeltä #Jaja5 osoitteesta http://www.pantip.com. Palsta on thaimaan kielen suosituin chat palsta. Aineistossa arvioitiin ja tutkittiin 917 viestiä, joista 598 oli naisten kirjoittamia, 269 miesten kirjoittamia ja 50 viestin kirjoittajan sukupuolta eivät tutkijat pystyneet määrittelemään.

Tutkimuksen taustaa

Tutkimuksen taustana tutkijoilla oli Sacksin, Schegloffin ja Jeffersonin kolmen menetelmän malli puheenvuoron vaihdosta kasvokkain keskustelussa. Puhuja voi käyttää nimiä ja kutsumista, osoittaa kysymyksen suoraan tai ohjata katseellaan puheenvuoron seuraavalle henkilölle (menetelmä A). Seuraava puhuja voi vaihtoehtoisesti itse päättää milloin ottaa puheenvuoronsa (menetelmä B). Jos kukaan ei ota puheenvuoroa itselleen, voi puhuja jatkaa puhumistaan itse (menetelmä C). Näistä menetelmistä Sacks ja muut pitävät menetelmää A ylivoimisena muihin nähden ja menetelmää B käytetymmäksi kuin C.

Tietokonevälitteisessä viestinnässä puhevuoron vaihtaminen eroaa kasvokkain keskustelusta juuri sen takia, että kirjoittajat eivät pysty näkemään toisiaan. Tutkijat olettivat ennen tutkimuksen tekoa että menetelmä B ja C ovat enemmän käytettyjä keinoja chatissa kuin kasvokkain keskustelussa.

Tutkimuksen taustana tutkijoilla oli myös Lunsfordin tekemä vertailu kasvokkain keskustelusta ja chatista Sacksin ja muiden mallien pohjalta. Lunsford tuli tulokseen että vuoronvaihto kasvokkain keskustelussa ja tietokonevälitteisessä keskustelussa ovat perusteellisesti erilaisia. Jokaisella keskustelijalla chatissa on mahdollisuus lähettää viestejä milloin tahansa. Lunsford esitti kolme menetelmää puheenvuoron vaihtoon chatissa.1. Keskustelija vaihtaa puheenvuoron toiselle puhuttelemalla viestissään nimellä henkilöä jolle viestinsä osoittaa. 2. Keskustelija osoittaa viestinsä kaikille lähettämällä esimerkiksi gallup kyselyn palstalle. 3. Keskustelija lähettää provosoivan viestin jotta kuka tahansa voi siihen vastata.

Tutkimuksen taustalla on myös Herringin tutkimus, joka osoittaa miesten ja naisten välisiä eroja asynkronisissa ja synkronisissa keskustelupalstoissa. Herringin mukaan synkronisilla palstoilla, kuten chatissa, naiset saavat enemmän vastauksia viesteihinsä, sekä käyttävät pehmeämpää ja tunteellisempaa kieltä kuin miehet.

Menetelmä

Tutkimuksen ensisijainen tutkimuskysymys on kuinka sukupuoli vaikuttaa puheenvuoronvaihtoon thaimaalaisessa chatissa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty Sucksin jne. mallia, koska se mahdollistaa tutkijat testaamaan onko vuoronvaihto chatissa samanlaista kuin kasvokkain keskusteluissa, vai perusteellisesti erinlaista, kuten Lunsford osoitti. Tutkijat analysoivat myös kummat miehistä ja naisista vastaanottivat enemmän vastauksia viesteihinsä. Tutkimuksessaan tutkijat analysoivat myös chatissa esiintyvää flirttailua ja siihen vastaamista.

Tutkijat kehittivät kolme perus menetelmää vuoronvaihdon käytöstä thaimaalaisessa chatissa. Menetelmät ovat muokattu Sacksin jne. kolmen menetelmän mallista: Keskustelija valitsee seuraavan keskustelijan käyttäen hänen nimeään (menetelmä A). Seuraava keskustelija valitsee itse vuoronsa keskeyttämällä toisten keskustelun tai vaihtamalla aihetta kesken keskustelun(menetelmä B). Keskustelija jatkaa välittömästi oman viestinsä jälkeen uudella viestillä tai hetken jälkeen jatkaa edellisestä aiheesta (menetelmä C).

Flirttailu menetelmät tutkijat jakoivat kolmeen osa-alueeseen: 1. Omien yhteystietojen anominen tai antaminen, 2. Suhteista puhuminen, 3. Yhteydenoton anominen tai tarjoaminen.

Tulokset

Analyysin tulos kaikkien osanottajien vuoronvaihtomenetelmistä oli tutkimuksen mukaan seuraavanlainen: menetelmää A käytettiin 66.5 % keskusteluista, menetelmää B käytettiin 25.9 % keskusteluista ja menetelmää C käytettiin 7.6 % keskusteluista. Naiset käyttivät vuoronvaihdossa miehiä enemmän menetelmä A kun taas miehet käyttivät naisia enemmän menetelmiä B ja C. Naiset saivat puolet enemmän vastauksia viesteihinsä kuin miehet.

33.5 prosenttia vuoronvaihtomenetelmän A käyttäjistä ei saanut yhtään vastausta viestiinsä. Menetelmän B käyttäjistä 48.3 prosenttia ei niin ikään saanut viestiinsä vastausta. 3.3 prosenttia menetelmän C käyttäjistä ei saanut vastausta viestiinsä. Kaikista lähetetyistä viesteistä yhteensä 35.2 prosenttia jäi ilman vastausta.

Miehet flirttailivat naisia enemmän ja naiset olivat ensisijaisia flirttailun vastaanottajia. Naiset kysyivät ja tarjosivat eniten sähköpostiosoitetta kun taas miehet kysyivät enemmän suoria flirttailevia kysymyksiä kuten ”onko sinulla poikaystävää?” tai ”voisinko tavata sinut?”.

Lopputulos tuki enemmän Sacks jne. tutkimusta, jossa kasvokkain keskustelussa huomattiin menetelmän A olevan suosituin ja menetelmän C vähiten suosittu. Lunsfordin esitys menetelmien B ja C ylivoimasta chatissa kumoutuivat tämän tutkimuksen perusteella. Lisäksi vastoin aikaisempia tutkimuksia ja oletuksia kävi tutkimuksessa ilmi, että thaimaalaiset naiset osallistuivat miehiä enemmän chattailuun ja saivat enemmän vastauksia viesteihinsä.