Gender and the Use of Exclamation Points in Computer-Mediated Communication: An Analysis of Exclamation Posted to Two Electronic Discussion Lists
Carol Waseleski
Tutkimuksessaan Waseleski tutkii sukupuolten huutomerkkien käyttöä tietokonevälitteisessä viestinnässä. Tutkimuskohteena hänellä on kaksi kirjallisuuden ja informaatiotieteen ammatillista apua tarjoavaa keskustelupalstaa internetissä. Palstojen nimet ovat dig_ref ja JESSE sekä enemmistö niiden käyttäjistä on tutkimuksen mukaan naisia. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu huutomerkin käytön olevan ”kiihottuvuuden” tunnusmerkki, joka vihjaa epävakaisuudesta ja tunteellisuudesta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu naisten käyttävän huutomerkkiä teksteissään enemmän kuin miesten.
Menetelmä
Waseleski käyttää tutkimusmenetelmänä Rafaelin ja kollegoiden kehittämää kansainvälistä analyysiä tietokonevälitteiseen viestintään nimeltä ProjectH. Tutkimukseen kerätyt huutomerkkilauseet eriteltiin ProjectH menetelmän mukaisiin koodiluokkiin, joita on käytetty myös muissa sukupuolirooleja koskevissa tutkimuksissa. Nämä luokat ovat esimerkiksi: mielipide (opinion), fakta, pahoittelu (apology), toiminta (action), yhtyminen jonkun väittämään (coalit) ja status.
Tutkimukseensa Waseleski keräsi ja tarkasteli 607 viestiä dig_ref palstalta ja 1077 viestiä JESSE palstalta. Näistä viesteistä hän otti lopulliseen tarkasteluun kummastakin palstasta 100 viestiä, jotka sisälsivät yhden tai enemmän huutomerkkejä.
Tulokset
Tutkimustuloksen mukaan reilusti eniten huutomerkkejä käytettiin faktaa sisältävissä viesteissä, toiseksi eniten huutomerkkejä käytettiin viesteissä, joissa kiiteltiin ja kolmanneksi eniten viesteissä, jotka ilmaisivat ystävällisyyttä tai auttavaisuutta toisia keskustelijoita kohtaan. Kun kaikki koodit yhdistettiin kolmeen kategoriaan, tuloksena voitiin todeta, että 34 prosenttia viesteistä, jotka sisälsivät huutomerkin, olivat ystävällismielisiä. Lisäksi 29.5 prosenttia viesteistä sisälsivät faktoja ja vain 9.5 prosenttia huutomerkillisistä viesteistä olivat luonteeltaan ”tunteellisia” ja ”kiihdyttäviä”.
Tutkimustulos osoitti, että 73 prosenttia kaikista huutomerkeistä oli naisten kirjoittamia ja 27 prosenttia miesten. Samoin 70 prosenttia kaikista ystävällismielisistä viesteistä jotka sisälsivät huutomerkin, oli naisten kirjoittamia ja 30 prosenttia miesten. Viestejä, joissa faktojen perään oli lisätty huutomerkki, oli 80 prosenttia naisten kirjoittamia ja vain 19 prosenttia miesten.
Tutkimustulos ei tue aikaisempia tutkimuksia siinä, että huutomerkin käyttö merkitsisi ”kiihottuvuutta”. Tulos osoittaa pikemminkin sen, että naiset käyttävät huutomerkkiä ystävällisyyden merkkinä.
7 comments:
Hassua, että tällaistakin asiaa on tutkittu, kuin huutomerkkien käyttö =)
Eipä vaikuta mitenkään maailmaa mullistavalta tutkimukselta, eikä oikein herätä ajatuksia suuntaan tai toiseen. Tämän referaatin luettuani tuli tunne, että entäs sitten. Mikä funktio tällä tutkimuksella on?
Tutkimuksellahan ei läheskään aina ole suoranaista funktiota ja tällainen pieneen yksityiskohtaan pureutuva tutkimus on erityisen helppo nähdä hyödyttömänä. Olen silti nähnyt paljon turhempiakin tutkimuksia, mikäli Waseleskin lähtökohtiin on luottamista: jos aiempien tulosten perusteella on todellakin tehty näin yksinkertaistavia päätelmiä, aihetta on ollut syytäkin tutkia pidemmälle. Aiemmissa, Waseleskin kritiikin kohteina olevissa tutkimuksissa tehdyt (hätäiset) johtopäätökset muistuttavat omituisella tavalla analogisesti varhaisia psykologisia tulkintoja, joissa naisten avoin seksuaalisuus tulkittiin hysteriaksi. Tutkimuksen toteutuksessa ja raportoinnissakaan ei ole nähdäkseni valittamista.
Eipä tollaisia asioita olekaan tullut mietittyä, mutta näköjään huutomerkkien käyttöäkin täytyy tutkia... Pitäisiköhän nyt ruveta tarkkailemaan omaa huutomerkkien käyttöä, kun se on tutkimuksen mukaan naisilla yleisempää... :) Ehkä ei kuitenkaan.
Missä maassa tämä tutkimus on tehty? Tuli vain ensimmäisenä mieleen, että tutkimustulokset voisivat vaihdella rankastikin erilaisten kulttuuriperheiden välillä. Esimerkiksi japanilaista on jotenkin vaikea nähdä tykittämässä kymmeniä huutomerkkejä. Onko tutkimuksessa mainittu keskustelupalstoista tai keskustelijoiden taustasta mitään?
Minusta tuntuu että ennemminkin iällä kuin kulttuurilla on vaikutus huutomerkkien käyttöön. Voin hyvin kuvitella japanilaisen teinin viljelevän huutomerkkejä, mutta en japanilaisen vanhuksen.
Tarkistan kerrottiinko tutkimuksessa missä maassa se on tehty, kunhan ehdin. =)
Eveliinan kysymykseen...Jani kerkesikin vastaamaan aikalailla kuten itse olisin vastannut.
Tämän aiheen tutkimuksen tuntuivat olevan kaikki aika samaa toistavia, siksi valitsin yhden hieman yksityiskohtaisempaan asiaan tarttuvan tutkimuksen.
Minusta todella mielenkiintoinen tutkimus, nimittäin inhoan huutomerkkien yltiöpäistä käyttöä. Mielestäni ne vievät tekstiltä uskottavuuden, eivätkä todellakaan tuo mitään tehoa tekstiin, jos sitä on niillä tarkoitus hakea.
Mutta se tuntui kyllä loogiselta, että naiset ehkä herkemmin tunteilevat ja koettavat huutomerkein tuoda tätä puolta esille.
Huutomerkit ovat mielenkiintoinen ilmiö myös tekstiviesteissä. Ainakin kännyköiden alkuaikoina viestin jokainen lause päättyi huutomerkkiin. En tiedä ovatko muut törmänneet samaan ilmiöön, mutta muistan, että se mietitytti ja ihmetytti minua jo silloin, vaikka siihen usein itsekin sorruin. Jospa siihen olisi sama selitys...
Post a Comment