Otin tarkasteltavakseni tutkimuksen, joka käsittelee online-identiteettejä ja kielenkäyttöä teini-ikäisten (13-17 –vuotiaiden) keskuudessa. Tässä lyhennelmässä keskityn lähinnä sukupuolten välisiin eroihin, joka onkin tutkimuksen päätavoite. Kirjoittajat ovat David A. Huffaker ja Sandra L. Calvert. Tutkimus on tehty vuonna 2005. Tutkimusmenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa tutkitaan blogeja, joka siis eroaa hiukan tutkimistamme keskustelupalstoista, mutta blogista tekee keskustelupalstan tapaisen se, että sinne on mahdollista myös kommentoida. Lisäksi tutkimus sisältää vertailuja tyttöjen ja poikien käyttämästä kielestä, mistä onkin ollut täällä paljon tutkimuksia. Tässä tosin tulokset ovat hiukan erilaisia =) Tutkimusaineistona on 70 blogia.
Internetin anonyymisyys tarjoaa joustavuutta identiteetin ilmaisuun. Aikaisempien tutkimusten mukaan suuri osa blogien kirjoittajista on teini-ikäisiä, mutta sukupuolijakauma on melko tasainen.
Tutkimuksessa käytiin läpi myös aikaisempia tutkimuksia, joissa oli melko samanlaisia huomioita sukupuolten välisistä eroista, kuin näissä blogissamme käsittelemissämme tutkimuksissa. Muun muassa Herringin tutkimuksiin viitattiin myös tässä tutkimuksessa. Herring tuntuukin olevan tärkeä nimi tätä aihetta tutkittaessa.
Tutkimustulokset
Teinit paljastivat itsestään huomattavan paljon henkilökohtaista informaatiota. Tutkimuksessa hypoteesit eivät pitäneet paikkansa, ja tulokset ovat osittain vastakkaisia aikaisemmin täällä blogissa esitettyjen tutkimusten kanssa sekä myös tutkimuksessa viitattujen tutkimusten kanssa.
Tytöt ja pojat paljastivat henkilökohtaisia tietoja itsestään lähes yhtä paljon. Yllättävää oli, että myöskään hymiöiden käytön suhteen ei ollut suuria eroja sukupuolten välillä. Miehet käyttivät hymiöitä hiukan naisia enemmän. Myös suhteistaan tytöt ja pojat kertoivat yhtäläisen paljon. 83% homoseksuaalisuutensa paljastajista oli poikia. Tämä saattaa kertoa siitä, että blogi on turvallinen ympäristö olla rehellinen seksuaalisesta suuntautumisestaan.
Tyttöjen ja poikien kielenkäyttöön liittyen hypoteesit pitivät paikkansa vain osittain. Herringin tuloksia tukivat se, että pojat käyttivät aktiivisempaa, joustamattomampaa ja päättäväisempää kieltä, mutta tytöt eivät käyttäneet passiivisempaa, yhteistyöhaluisempaa tai tarkkaavaisempaa kieltä. Kirjoittajat ehdottavat, että internetissä käytettävä kieli ja sosiaalinen kanssakäyminen on muuttumassa, tai että tytöillä, jotka kirjoittavat blogeihin, on erilaiset sukupuoliroolit mitä aiemmin. Voi myös olla, että tytöt, jotka kirjoittavat blogeihin, ovat vähemmän perinteisiä kuin yleensä.
Kiinnostavaa oli siis, että tyttöjen ja poikien blogit olivat enemmän samanlaisia kuin erilaisia.
Niin ja tämä tutkimus löytyy osoitteesta: http://jcmc.indiana.edu/vol10/issue2/huffaker.html
5 comments:
Yllättävintä oli tuo, että miehet käyttivät enemmän hymiöitä! Itsellä ainakin ollut hiukan eri käsitys ja mielikuva siitä, että juuri naiset noita hymiöitä "viljelisivät" enemmän:)
Eiväthän blogit ja keskustelupalstat taida aivan samanlaisia ilmiöitä olla. Esimerkiksi päiväkirjamaisessa blogissa, joita tässä tutkimuksessa on käsittäkseni tutkittu, valta on sisällön osalta selvästi bloggaajan (tai bloggaajien) käsissä. Tämän vuoksi blogit ovatkin hyvä kanava tuoda esille varsin henkilökohtaisiakin asioita ja aiheita. Keskustelupalstoilla taas odotetaan asioiden käsittelyssä (ainakin jonkin verran) demokraattisempaa otetta. Huffakerin ja Calvertin puolustukseksi sanottakoon, että on tyypillistä tehdä tällaisia rinnastuksia muista ympäristöistä, kun ei löydy aiempaa, suoraan verrannollista tutkimusta. Siitä huolimatta blogien ja keskustelupalstojen eroja olisi kyllä kannattanut pohtia aivan paperille (ja digitaaliseen muotoon) asti tällaista tutkimusta tehdessä.
Komppaan tässä Jania siinä mielessä, että mielestäni blogeja ja keskustelupalstoja on vaarallista lähteä yhtäläistämään.
Blogit ovat selvästi enemmän "yhtä" mielipidettä täynnä olevia keskustelupesäkkeitä, tai vain pelkästään yhden mielipiteen rummutusta, sillä aina blogit eivät edes sisällä keskustelua. Jotenkin oudoksuttaa tuo rinnastus siis.
Sinänsä ymmärrän hyvin, että aikaisemmissa tutkimuksia etsitään keskustelupalstojenkin puolelta, kun pitkälti tässä tutkimuksessa keskityttiin kieleen ja sen kautta identiteettiin. Mutta sitä nimenomaan tarkoitin, että tutkimuksessa olisi pitänyt olla pohdintaa keskustelupalstojen ja blogien eroista.
Blogi ja keskustelupalsta ovat mielestäni luonteeltaan olennaisesti erilaisia. Blogi, nimenomaan päiväkirjablogi, on henkilökohtaista yksinpuhelua, vaikkakin mahdollisuus kommentointiin on. Kommentointi on blogeissa kuitenkin blogin pitäjän valvovan silmän alla, eli interaktiivisuus on blogeissa rajoitettua.
Keskustelupalstoilla, samoin kuin keskustelussa vuorovaikutus on niin olennaisessa osassa, ettei blogin tyyliselle monologille ole tilaa. Tämä taas väistämättä vaikuttaa siihe, että esimerkiksi paljastuksia omasta elämästään tekee blogissa enemmän. Esim. homoseksuaalisuudesta kertominen voisi keskustelupalstalla saada aikaan melkoisen mellakan, mutta blogissa voi asiaa rauhassa pohtia ja kenties näin selventää asiaa itselleenkin. Homoseksuaalisuuden pohtiminen teinien blogeissa tuntuu aika luonnolliselta, koska onhan seksuaalisuus muutenkin teini-iässä melko pinnalla.
Mutta mielenkiintoisen vertailukohteen toi tämä tutkimus keskustelupalsta tutkimuksiin.
Post a Comment